Sama ajattelutapa on hyvä lähtökohta ultralujan hitsattavan rakenneteräksen käytölle: se on erinomainen valinta niihin kohteisiin joihin se hyvin soveltuu.
Ultralujan teräksen menestyksekäs käyttö rakenteissa vaatii sen, että suunnittelupöydän takana muistetaan, että hiiliteräksen kimmomoduli on hyvällä tarkkuudella 210 000 MPa teräksen lujuusluokasta riippumatta. Kuvioissa on aina silloin mukana tavalla tai toisella suuret siirtymät, lommahdus ja nurjahduksen eri muodot. Myös liitosten muotoilu vaatii enemmän paneutumista.
Ainepaksuuden ohentaminen puoleen nostaa jännitykset karkeasti kaksinkertaisiksi ja ydintyneen väsymissärön kasvunopeuden noin kahdeksankertaiseksi. Siinä onkin tiivistetynä asian koko ydin: Ultralujaan teräkseen vaihtaminen ei todennäköisesti aiheuta suuria ongelma, mutta liian ohueen ainepaksuuteen siirtyminen voi aiheuttaa niitä liikaakin. Hyödyn ulosmittaaminen lujuudesta on siitä syystä taitolaji. Ultralujan teräksen käyttöönotossa on niin monta näkökohtaa, että eri näkökohtia kannattaa kuunnella herkällä korvalla.
En väitä olevani tässä asiassa huippuasiantuntija, mutta tyypilliset virheet osaan kyllä väistellä ja osallistun isolla mielenkiinnolla kaikkiin projekteihin, joissa näkemyksistäni katsotaan olevan hyötyä.
14294 uutta kävijää | Sivuja ladattu 61 kertaa 18.02.2013 lähtien | Päivitetty: 10-01-2021 | © sivustot.net